CONCERT REVIEW: METAL ORGY (IN FINNISH)

DSC_0511

Raportti ja Valokuva: Samuli Keskitalo

En ole seurannut hirveän aktiivisesti Turmion Kätilöiden viime vuosien tapahtumia ja uutisia, enkä ole ollut myöskään tietoinen MetalOrgy-nimisestä tapahtumasta. Kuitenkin tämän vuoden tapahtuma toteutettiin kolmen kotimaisen bändin yhteisvoimin ja pienimuotoisen kiertueen muodossa, joten päätin käydä katsomassa tapahtuman Seinäjoella. Ja todella hyvä, että meninkin: Kyseinen metalli-iltama olikin kuluvan vuoden paras tapahtuma, josta ei voinut poistua pettyneenä. Ilta tarjosi Kuopiolaislähtöisen sekstetin lisäksi rymistelyä Sotajumalan ja Fear Of Dominationin kera. Ennen varsinaisia pääbändejä oli jokaiselle paikkakunnalle kiinnitetty neljäskin bändi, jonka roolia Seinäjoella näytteli Extinction In Progress. Oma aikatauluni oli kuitenkin tällä kertaa sellainen, että ensimmäistä bändiä ei kyennyt näkemään. Näin ollen mietteet tästä ovat hieman vähäiset.

DSC_0186Ilta oli siinä mielessä myöskin  poikkeuksellinen itselleni, kun kaikki kolme bändiä olivat viime aikaisten tapahtumien valossa jäänyt hieman unholaan, enkä ollut esimerkiksi Fear Of Dominationista kuullut juuri pintaraapaisua enempää. Olihan tuo melkoisen erikoinen fiilis, kun illan ensimmäinen bändi tuntui korjaavan potin jo sen verran täydellisesti, että allekirjoittanut alkoi miettiä, että pystyisikö seuraavat bändit tarjota illalle mitään lisää. Bändin musiikki toi mieleen monia esikuvia ja vaikutteita ja lopputulos oli ainakin tuossa ajassa ja paikassa varsin onnistunutta. Yhtyeen musiikissa liikuttiin industrialin ja paikoitellen nopean ja vaihtelevatempoisen melodisen death metallin äärellä. Tuntui tuo myöskin minun lisäkseni toimivan erinomaisesti paikalla olleelle yleisölle, eikä bändin aika lavalla jättänyt jossittelulle sijaa. Todella onnistunut avaus illalle.

Seuraavana vuorossa lavalla Jyväskylästä kotoisin oleva Suomalaisen death metallin DSC_0222lippulaiva Sotajumala. Muistan bändin kaksi ensimmäistä levytystä varsin elävästi ja vajaat 10 vuotta sitten julkaistu Teloitus pyöri aikoinaan lähes puhki soittimessani. Olen lukenut kyseisen levyn jälkeen julkaistuista kahdesta kokopitkästä lähes pelkkää hyvää palautetta, joten eipä mielessäni käynytkään, että keikka voisi kovin pahasti mennä pieleen biisimateriaalin valossa. Ja eihän se mennytkään, vaan päinvastoin. Sisä-Suomen sotakorpraalit tarjoili toinen toistaan vahvempia biisejä ja otteita, jonka päärooleissa ainakin omiin silmiini ja korviini olivat laulaja Mynni Luukkaisen deathgrunt-vokalit ja toisen kitaristi Kosti Orbinskin taitavat otteet Rhoads-mallin työkalussaan. Loppuviimein keikan lähestyttyä loppua kohti tuli eittämättä fiilis, että kuinka aika meni noin nopeasti – tällaisia edesottamuksia lavalla katsoisi ja kuuntelisi mieluusti pitempäänkin. Täydet pisteet kotiin kertaheitolla!

Tässä vaiheessa olisi todellakin voinut epäillä, että jaksaako viimeinen bändi yllättää ja laittaa kenties vielä paremmaksi, kun rima oli nostettu edellisten bändien toimesta todella korkealle. Lyhyestä virsi kaunis: Kyllä onnistui. Erittäin vahva ja onnistunut esitys alkoi uuden levyn avausrallilla ja yleisö oli välittömästi mukana. Bändi onnistuikin pitämään yleisön otteessaan hienosti heti alkumetreistä lähtien, eikä ote tuntunut lipsuvan missään vaiheessa.

DSC_0328Tässä kohtaa iltaa ei säästytty pieniltä teknisiltä vaikeuksilta, sillä bändin toisen vokalistin, taiteilijanimeltään Spellgoth, mikki ei ollut yhteistyökykyinen ja parissakin biisissä laulut hukkuivat muiden soittimien alle tyystin. Pienten hienosäätöjen myötä homma kuitenkin jatkui mallikkaasti ja onnistuipahan bändin toinen nokkamies Petja Turunen kääntämään pienet vastoinkäymiset osaksi show’ta melkoisen reteällä Kuopion murteella varustettuna. Muutenkin illan keikka pohjautui paljolti biisien välisiin spiikkeihin. Onhan se aina mukavaa, kun laulaja ottaa onnistuneesti yleisön haltuun – tai tässä tapauksessa kaksi laulajaa.

Illan suurin highlight oli itselleni uudelta levyltä tuttu Sinä Saatana -biisi, joka pelkästään DSC_0401jo tarttuvan melodiansa puolesta on varsin onnistunut veto, mutta livetilanteessa biisi pääsi vielä enemmän oikeuksiinsa ehkä aavistuksen hitaammalla temmolla soitettuna, joka toi mukaan hieman lisää raskautta. Mikäli jatkossa löydän itseni Turmion Kätilöiden keikalta, toivoisin tämän biisin pysyvän settilistassa.

Vahva esitys alkoi lähestyä loppuaan ja pian saattoi huomata, että 15 biisinen settilista, joka sisälsi sopivassa suhteessa hittejä ja materiaalia uudelta levyltä, oli mennyt todella nopeasti. Näin käy, kun bändi osaa taitavasti asiansa ja yleisö nauttii.

 

DSC_0333

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s